3.Ruusuja, ruusuja, ruusuja



Ihanaa, kun pääsemme viimeinen naimisiin Paavo. Toivottavasti nämä Vuorimaan ensimmäiset hääjuhlat onnistuvat hyvin.




Toivottavasti häämatkamme on miellyttävä. Paavo, jaksatko sinä varmasti pitää minua sylissä?




Sinä se olet niin komea mies Paavo, laita sitä hajuvettä ensin, niin suutelen sitten sinua.




Mitäs sinä oikein olet tekemässä? Uimaanhan me olimme menossa.




Voi Paavo! Anoreksiaan kuoleminen, heti häiden jälkeen ei ole mukavaa. Nyt minusta tuli nuori leski, eikä meillä ole edes lapsia ja minä olen sentään perijä.




Mennäänkö kihloihin Lehtori, en nimittäin halua kauaa olla yksinäni.




Pidetään häät, vain näin meidän kesken. Emmehän me ketään edes tarvitse, kun meillä on toisemme.




Lehtori, meidän on varmaan parasta yrittää saada perheeseemme lapsia, en halua jäädä uudelleen lapsettomaksi leskeksi.




"… ja mies astui huoneeseen veitsi kädessään. Amelia katsoi kauhuissaan, kuinka mies lähestyi häntä. Mies kulki laahustaen hänen luokseen… "




Ehkä voisin syödä hiukan juustokakkua? Masuni on kyllä jo ihan mukavan kokoinen.
Kasva siinä vielä muutama päivä, saan sillä aikaa kotiamme valmiimmaksi.




Äiti, olet ihan höpsön näköinen puhuessasi vatsalleni.




Äiti ja isä odottavat jo kovasti lastenlastaan. Miten ihanaa, että he rakastavat toisiaan vielä vanhanakin. Toivottavasti mekin Lehtorin kanssa rakastamme toisimme vielä vanhana, vaikka Lehtori haaveilee pelehtimisestä 20 eri simin kanssa - saahan sitä haaveilla…




Lähteä nyt viimeiselle matkalle kesken kaiken, ethän sinä äiti ollut kuin vasta 77 vuotias. Et ehtinyt edes nähdä lapsenlapsiasi. Jään kaipaamaan sinua kovasti, kuka minua nyt neuvoo lasten kasvattamisessa?




Auts, selkääni sattuu, olikohan se pelehtiminen tarpeellista.




Täällä on törkeän likaista, miksei kukaan siivoa. Minä olen sentään raskaana, ei kai minun kaikkea tarvitse tehdä.




Lehtori, auttaisit nyt jotenkin, kun et suostunut ajoissa lähtemään sairaalaankaan. Tämä kotona synnyttäminen, ei todellakaan ole mitään herkkua.




Ei se isoisäksi tuleminen noin kauheaa ole. Tervetuloa perheeseemme Henriikka Hopeaseppä!




Ja tervetuloa maailmaan Henrikki Hopeaseppä!




”Emilia on minun!” Näetkös nyt Lehtori, olin ihan oikeassa, ei ulkona kuulu olla kaiken yötä pianoa soittamassa.




Paavo, anna minun jatkaa elämääni. En unohda sinua koskaan, olithan ensirakkauteni ja ensimmäinen mieheni.




Muutama ruusukimppu, niinkö?




Ja sen jälkeen menisimme syömään Viivaan kunnon aterian, kultaseni...




Ihanaa, että toit taas ruusuja minulle kullannuppuni! Olet oikea unelmaseuralainen.




Taas muutama ruusupuska lisää - ovat ne kauniita, mutta mihin ne kaikki oikein mahtuvat?




Onkohan tämä tällainen halailu ihan sopivaa, kirkkaassa päivänvalossa keskellä kylää?




Ja vähän ruusuja kodin somisteeksi, kultaseni?




Tästä kirjabaarista on tullut vakio treffipaikkamme. Ehkä voisimme ensi kerralla mennä johonkin muualle.




Tämähän on mukava paikka. Tänne voisimme tulla toistekin.




Katso, taskuusi on mennyt sammakko!




Saanko esitellä Henrikki Hopeaseppä, tuleva jalkapalloilija tai vuoristokiipeilijä. Henrikki on horoskoopiltaan kalat ja luonteeltaan siisti (7), menevä(9), toimelias(8), vakava(1) ja kiltti (10).




Maailman kaunein taapero, Henriikka Hopeaseppä - ainahan äidit pitävät lapsiaan kauneimpina. Onneksi hän ei perinyt isoisänsä koukkunokkaa. Henriikka on Skorpioni ja siisti(7), ujo(4), toimelias(8), vakava(1) ja marisija(5).




Rakastan maalaamista, vahinko vain, etten kaikilta treffeiltä ja töiltäni ehdi sitä harrastamaan. Onneksi isä huolehtii sentään lastenkasvatuksesta.




Älä nyt näytä noin kauhistuneelta kultaseni. Kutitathan sinäkin minua iltaisin.




Treffeillä onkin hyvää aikaa käydä viemässä kukkia äidin haudalle.




Vihdoin on elämäntavoitteeni saavutettu - viisikymmentä unelmatreffiä. Näitä ruusuja riittää kuivattavaksi astikin. Mutta kuka masustani pulahtaa, se selviää ensi kerralla.